Sivuston kuvagalleriat on luotu Jalbum ohjelmalla.
Kuu
Kuva on ottettu 13.2.2008 kerrostalon sisäpihalla katuvalojen ollessa tilapäisesti epäkunnossa. Kuva on hyvin onnistunut ottaen huomioon että kaupungissa on aina kohtalaisen paljon valosaastetta joka vaikuttaa kuvanlaatuun. Kuvauskalustona on Canon 400D jossa kulmaetsin helpottamassa tähtäämistä, objektiivina Maksutov MTO-11 (1000mm F10) ja jalustana SLIK PRO 780DX. Kuvauksessa on kaytetty peilinlukitusta ja kauko-ohjainta kameran tärähtämisen välttämiseksi.
Koska 400D kenno on 1,6 kertaa 35mm kinofilmiä pienempi tulee kinovastaavuudeksi 1600mm jolla kuun yksityiskohdat saadaan hyvin näkyviin. ISO arvona on käytetty 400 jotta saadaan suljinaika pieneksi (1/125) ja näin minimoitua maanpyörimisen vaikutus. Isommilla herkkyyksillä kennonkohina alkaa näkyä kuvissa.
1,6x crop kennolla varustetussa kamerassa kuvaan saadaan vain 2/3 osaa kinokoon terävyysalueesta. Kuunreunat jäävät tästä syysta hieman epäselviksi eli se mikä voitetaan polttovälissä hävitään terävyysalueessa. Tilanteen voisi korjata pienentämällä aukkoa. Ikävä kyllä MTO-11:stä on kiinteä aukko ja sitä ei voi muuttaa. Ainoa tapa parantaa terävyysaluetta on hankkia kinokoon digijärkkäri tai kuvata filmillä.
Valokuvaus harrastuksena
Ensimmäiset itse otetut valokuvat yleensä herättävat kinnostuksen valokuvaukseen josta aikanaan kehittyy harrastus tai ammatti. Itse otin ensimmäiset valokuvani vuonna 1992 isäni
Canon AE-1 järjestelmäkameralla. Canon AE:ssä oli mahdollisuus käyttää TTL AE ohjelmaa joka valitsee sulkimen nopeuden valomäärän mukaan. Kuvatessani käytin kameraa manuaali tilassa eli säädin itse valotusajan ja aukon suuruuden valotusmittarin avulla. Säätämällä kameran asetuksia manuaalisesti oppii miten eri asetukset vaikuttavat kuvaan ja millaisia asetuksia on hyvä käyttää missäkin tilanteessa. Suosittelen kaikille kuvaajille manuaalisten säätöjen kokeilemista.
Canonin kanssa opitut säädöt tulivat tarpeeseen kun kuvauksesta innostuneena ostin kirpputorilta 20 eurolla Zenit E järjestelmäkameran. Zenit E:ssä ei ollut mitään automaattiohjelmaa ainoastaan ulkoisella seleenikennolla toimiva valotusmittari josta sai arvion valotusajan ja aukon suuruudesta. Kuvattuani Zenitillä usean vuoden ajan alkoi kaupoista löytyä kohtuuhintaisia "digipokkareita" vuonna 2003 ostinkin ensimmäisen digikamerani HP PhotoSmart 735. PhotoSmart 735 palveleen edelleen bile- ja rantakamerana
vedenpitävänpussin avulla.
Vuonna 2006 lainasin työkaverin digitaalijärjestelmäkameraa
Olympus E-500 eikä paluuta pokkareihin enään ollut. Joulukuussa 2006 ostin Canon 400D digijärkkärin jolla on tullut kuvattua pari vuotta aktiivisesti. 400D:een rinnalla käytän Praktica Super TL filmi järkkäriä jollainen löytyy myös Warsovan tekniikanmuseosta.
|
Kiitoradan päässä kuvaamassa Aurinko on laskemassa Helsinki-Vantaan lentokentän kiitoradan päässä talvisen pakkaspäivän iltana. Loistava päivä katsella ja kuvata kentälle laskeutuvia lentokoneita sammonmäeltä joka sijaitsee aivan kiitoradanpäässä. Sammonmäelle pääsee tuusulantieltä korson liittymästä.
Ilalla malminkentällä pienlentäjät harjoittelevat nousua ja laskua on siis hyvä aika ottaa pitkällä valostuajalla iltakuvia. Lähin katulamppu menee sopivasti hetkeksi epäkuntoon ja hajovalo haviää.
Suosittelen näitä paikkoja kaikille ilmailusta tai kuvauksesta kiinnostuneille. |
Maksutov MTO-11 Maksutov MTO-11 on neuvostoliitossa valmistettu 1000mm polttovälillä ja F10 aukolla varustettu peliteleobjektiivi. Peilitelessä valo kulkee kolme kertaa objektiivin sisällä lyhentäen objektiivin fyysisen pituuden melkein kolmasosaan. Objektiivin halkaisija kuitenkin kasvaa rajusti ja MTO-11 linssin halkaisja onkin 100mm. Painoakin on kertynyt noin 5 kiloa.
MTO-11 soveltuu loistavasti kuun kuvaamiseen ja katseluun sekä auringon kuvaamiseen astrosolar aurinkokuvaus kalvosta tehdyllä suodattimella.
|
|
Infrapuna kuvia Erilaisilla suodattimilla voidaan objektiiviin tulevasta valosta suodattaa pois halutut aallonpituudet. Infrapunavalo suodatin päästää lävitseen vain infrapunavaloa (> 700nm). Teknofokus myy infrapunamuovia ja valmistaa siitä pyydettäessä suodattimia. Infrapunakuvissa valotusajat ovat huomattavasti pidempiä koska suurinosa näkyvästä valosta suodatetaan pois. Jäljelle jäävä infrapunavalo näyttää värit aivan erilaisina melkein kuin negatiivissa.
|
Loittorenkaat Loittorenkaita on eri pituisia eri polttovälin linssien kanssa käytettäväksi ja eri tarkennusetäisyyksien saavuttamiseksi. Tarkennusetäisyyden pienetessä samalla polttovälillä makrokuvauksen suurennussuhde kasvaa, mutta samalla objektiivin valovoima heikkenee. Jos loittorenkaan pituus on sama kuin objektiivin polttoväli, huononee valovoima puoleen.
Loittorenkaat ovat ehdoton apuväline makrokuvien harrastajille. |
|
|
|
